Karman siskonlapset

Kävin maanantaina katsomassa Karman siskon, Savun pikkuisia, jotka ovat noin 7-viikkoisia. Menoa riitti, mutta parin tunnin visiittiimme mahtui myös parit tirsat. Ihania tyyppejä!

Ja ihan selvennykseksi, näistä ei ole meille tulossa kukaan :)

Kun koiran maha menee sekaisin

Meillä on täällä pari potilasta, jotka toivottavasti muuttuvat pikkuhiljaa toipilaiksi. Viime suunnuntaina Karman vatsa alkoi oireilla aika rajusti ja kaikki tuli nestemäisenä läpi, mitä hälle olin antanut. Seuraavana päivänä tilanne näytti helpottuvan, mutta Karman paranemisen sijaan myös Jaffa sai tämän taudin. Soitin tiistai aamuna eläinlääkärille, että kuinkas nyt toimitaan.

Sain ohjeiksi perus keitä kanaa ja riisiä ja niillä muutama päivä. Meillä oli itsellä käytössä Nutri Plus geeli sekä Biobak ja niitä saikin jatkaa. Lisäksi hain apteekista vielä Canikur pro tahnan, jonka pitäisi helpottaa suolisto-oireita. Eilen ulos tuleva tavara alkoikin näyttää kiinteämmältä ja ehdin melkein huokaista helpotuksesta. Jaffa kuitenkin halusi sinnikkäästi ulos taas illalla ja yö ravattiinkin sitten molempien kanssa vuorotellen tiheään tahtiin.

Tänään torstaina soitin uudestaan lääkäriin ja varasin tytöille ajan eläinlääkärille. Jaffalle on pitkittyneen ripulin takia kerran tullut suolistotulehdus ja sitä ei tässä taloudessa päästetä enää tapahtumaan. Molemmat saivatkin viikon suolistoantibioottikuurin, jonka pitäisi helpottaa oireita. Viimeksi Jaffan olo helpottui lääkkeillä muistaakseni alle vuorokaudessa, joten toivottavasti tälläkin kertaa pääsemme nauttimaan normielämästä hyvin pian.

Olin tietysti ilmoittanut Karman kahteen sijoituslähtöön Tampereelle, mutta jo alkuviikosta oli hyvin selvää, että kisat jäisivät osaltamme väliin. Ensi viikolla katsotaan, miten pieni toipuu. Lääkkeelä on seitsemän vuorokauden doping-varoaika, joten perjaatteessa 8.10. kisa olisi vielä mahdollinen. Riippuu nyt ihan siitä, miten Karma toipuu. Jos kuitenkin yhtään näyttää meno heikolta niin (maailmankaikkeuden epäonnisin) kisakausi on tältä vuodelta taputeltu.

Täällä Länsi-Helsingissä liikkuu nyt ilmeisesti joku vähän rajumpi koirien vatsatauti, joten tässä vinkkejä vatsan hoitoon kokemattomalle:

• Ruuaksi kannattaa vaihtaa heti kevyt ja simppeli keitetty riisi ja kypsä kana / seiti / laktoositon raejuusto tai muu kevyt ja helposti sulava proteiinin lähde. Ruokaa annetaan pieniä määriä kerrallaan useita kertoja päivässä.
• Itse lisään ruokaan Biobak jauhetta. Usein se on tepsinytkin.
• Täydennysrehuksi sopii esim. Nutri Plus geeli tai joku elktrolyyttivalmiste. Lisäksi olen nesteyttänyt ihan vesiruiskulla, jos koirat eivät ole itse juoneet. Nahkeat ikenet ja kevyesti vedettäessä ylös jäävä niskanahka kertovat koiran kuivumisesta.
• Canikur pro, Attapekt, Inupekt forte tai muu tukivalmiste voi helpottaa koiran ripulioireita.
• Normiruokaan palataan varovasti vähitellen oireiden poistuttua, jottei vatsa ärtyisi uudestaan.
• En ota kantaa, milloin kannattaa / pitää viedä lääkäriin. Minä vien aika herkästi, koska suolistovaivat ovat tosi raskaita niin koiralle kuin itsellekin. Lisäksi nestevajaus tulee herkästi tällaisessa taudissa ja nytkin Karmalle laitettiin varmuuden vuoksi nesteytys ihon alle. Lisäksi eläinlääkäri arvioi asiantuntevasti koiran kunnon ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai kirjoittaa sopivan lääkehoidon.
  
  
  

Tsemppiä kaikille vatsaoireisten koirien omistajille. Meillä kakkaralli alkaa aina nukkumaanmenon jälkeen, joten meillä on nukuttu kunnon yöunet viimeksi lauantaiyönä. Pitää silti koittaa pitää lippu korkealla ja toivoa parempaa huomista!

Kaikkien aikojen kilpailut – Turku Cup 2016

En edes tiedä, mistä aloittaisin. Kunnon kaaospäivä. TVK:sta ei kyllä taaskaan mitään pahaa sanottavaa! Tykkään heidän meiningeistä.

Yritämme aina lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, ettei matkalla tarvitse hosua. Varsinkin, jos matka on yhtään pidempi, on kivaa, että matkalla pystyy pitämään kahvi- tai vessatauon ilman kiireen tuntua. Tällä kertaa taipumuksemme palkittiin. Auton rengas nimittäin puhkesi Turun motarilla noin vartin päässä kisapaikasta. Ensin meni puoleksi minuutiksi jauhot suuhun: siinä taisi mennä meidän kisat ja mitä tällaisessa tilanteessa edes tehdään? Olla nyt jumissa kahden koiran kanssa motarin varressa. (Onneksi oltiin jätetty loput koirat kotiin tällä kertaa).

Äippä rupesi heti selvittelemään auton hinausta ja siihen liittyviä asioita ja minä ryhdyin järjestelemään itseäni ja koiria kisapaikalle. Ihana turkulainen ystäväni tarjoutui kyysäämään meidät Vätin radalle ja muutenkin auttamaan tarpeen mukaan. Soitin äkkiä myös TVK:lle: saatamme myöhästyä. Vastaus oli uskomattoman ymmärtäväinen ja ystävällinen.

Ehdimme lopulta ihan hyvin. Minä, Karma ja Viiu olimme riittävän ajoissa. Äitinikin sai vararenkaan paikalleen ja pääsi juuri kopittamaan Viiua. Minä olin lämmitellyt koirat valmiiksi. Viiun lähtö meni huonosti ja se sai harmi kyllä diskin. Vähän epäselväksi jäi, johtuiko kahnaus Viiun pyrkimisestä ulkoreunalle.

Karman ensimmäinen lähtö meni myös tosi huonosti ja aika oli melko surkea. Toinen lähtö meni paremmin, mutta kilpakumppani ilmoitti Karmalle, ettei tarvitse tulla tielle ja Karma väisti haukkuvaa koiraa. Näin ollen viidennen kv-ajan saaminen jäi viidestä sekunnin sadasosasta kiinni.

Kotimatkalle lähdettiin jo ennen palkintojenjakoa. Onneksi, sillä vararenkaalla ajaminen on hidasta ja hiukan epävarmaa. Vettä satoi suuren osan matkasta kaatamalla. Saimme onneksi körötellä vanhaa Turuntietä aika yksinään. Meillä meni normisti vajaan parin tunnin matkaan melkein neljä tuntia...

Päivä oli tavallista kisapäivää rankempi, mutta renkaan puhkeamisesta, huonoista suorituksista ja vesisateesta huolimatta mukava. Kiitos taas sinne Turkuun. Olette matavia! Meillä oli tänään ihan huippu crew!

Niin ja äiti, ollaan me vaan aika tiimi!