tiistai 30. joulukuuta 2014

Uusia leluja

Meillä on tapana jättää tytöille jotain puuhaa kun lähdemme kotoa. Varsinkin Jaffalla on ollut kovastikin taipumuksia keksiä sitä puuhaa itsekin, joten huonekalujen ja kodin pintamateriaalien säästämiseksi koitamme suunnata sen puuhakkuutta toivomiimme kohteisiin. Olen huomannut, että kaikki lomien lopetukset ja erilaiset asunnon vaihdokset ovat sujuneet paremmin runsaan liikunnan sekä erilaisten aktivontilelujen avulla. Näistä voisin kirjoitella joskus enemmänkin, mutta nyt esittelen vain nämä uudet.

Tänään minun piti vain pikaisesti hakea lihoja eläinkaupasta, mutta sitten ihan hyvän tarjouksen huomattuani löysin itseni leluhyllyltä.

Uudet ovat Nina Ottoson Dog Pyramid, Kong Genious sekä Busy Buddy tug-a-jug (köydellä varustettu pullo). Nämä ovat kaikki vähän vaikeampia kuin mitä meillä on aikaisemmin ollut. (Jos ei siis lasketa Buster Food Cubea, joka jaksoi mahdottomuudessaan kiinnostaa meidän koiria noin 5 sekuntia.)





Ja juu, näitähän ei saisi jättää koirille ilman vahtimista. Kuitenkin verrattuna lasikuitutapettiin, kevyttasoitteeseen, lateksimaaliin tai moniin muihin kotona lojuviin asioihin mielestäni kuitenkin aika pieni riski, että aktivointileluista niellään mitään, mikä ei koiran mahaan kuulu..

lauantai 27. joulukuuta 2014

Ilottelua lumessa

Molemmilla juoksut ohi ja aurinkokin pilkisteli puiden lomasta. Pakkasta oli ehkä pari astetta liikaa, joten ei viitsitty hirveän kauan puistoilla, mutta selkeästi on kertynyt syksyn mittaan peräkkäisten juoksuaikojen ansiosta hieman ylimääräistä energiaa...








maanantai 10. marraskuuta 2014

Mutarallia

Mulla oli harvinainen arkivapaa. Aloitin päiväni viemällä koirat riehumaan. Täytyy kyllä sanoa, että ulkona on to-del-la pimeää. Yök.









sunnuntai 24. elokuuta 2014

SM-maastokisa Mikkelissä

Lähdimme perjantaina Kirkkonummelle, mistä suuntasimme aikaisin lauantai aamuna Mikkelin Otavaan.





Viiu oli viidestä matkassamme mukana olleesta koirasta ainoa, joka oli ilmoitettu kisaan. Kisa meni Viiun osalta ihan hyvin: ei loukkaantumisia ja molemmissa lähdöissä oli tasavertaiset parit. Palkinnolle se ei kuitenkaan päässyt, mutta se nyt ei tässä hommassa ole tärkeintä.




Muutenkin päivä oli tosi mukava. Tuli ulkoiltua ja nähtyä kivoja ihmisiä ja koiria. Karmalla tosin alkoi kesken päivän juoksut, joten koitin pitää sitä kaukana pojista. Se ei kyllä kiinnostanut ketään, joten en usko sen häirinneen kenenkään suoritusta.


Kisan jälkeen yövyimme Mikkelissä, äitini vanhassa kotikaupungissa. Majapaikkamme Huoneistohotelli Marja oli oikein koiraystävällinen paikka, jossa oli jopa kotoisa olla.





Sunnuntaina kävimme vielä moikkaamassa pikaisesti isoisääni ja ajelimme kotiin. Tämä oli tosi ihana loppukesän reissu, josta jäi taas niin hyviä muistoja. Kiitos äipälle matkaseurasta! Tai minähän se matkaseura taisin olla, koska Viiulin kisa tässä oli pääasiassa.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Me laiskimukset!

No ei. Koirat ovat ahkeria, emäntä on laiska. Nimittäin kirjoittamaan tätä blogia. Nyt kun olen flunssan kourissa maannut pari päivää sängyssä, alkaa olla niin pitkästyttävää, että jospa tännekin jotain saisi.. Tässä, nukkuva Jaffanen. Suunnilleen ainoa kuva, jonka olen saanut aikaiseksi kameralla sitten kevään lumisateiden..

Eipä oikeastaan muuta kerrottavaa, koska Karman kahdet edelliset maastokisat, Tampereella ja Hyvinkäällä, menivät päin honkia... Karmi pääsi hierojalle ja ainakin mun silmään sen kulku vaikuttaa kepeämmältä. Katsotaan oliko sillä vaikutusta. Ensi viikonloppuna lähdemme Mikkeliin, mutta Karma, Jaffa, Nipsu, Nuppu ja minä lähdemme vain kannustamaan äitini Viiua, joka juoksi Hyvinkäällä huikeat, mutta hieman harmilliset 449 pistettä.

Koitan nyt vihdoin saada kamerani huoltoon/puhdistettavaksi, että sillä jaksaa kuvata. Ehkäpä Mikkelin matkalta on tiedossa mieletön kuvareportaasi. Voi myös olla että ei ole..

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kesäkuulumiset

Huh, miten aika on taas rientänyt. Minun oma koneeni on ollut niin paljon lainassa, etten ole kerennyt paljoa kirjoitella. Muutenkin meille on taas tapahtunut sata asiaa lyhyessä ajassa, ettei tätä blogia ole jaksanut edes ajatella. Kuvat on jotain kännykällä otettuja, eivätkä erityisemmin liity tähän tekstiin.




Mistähän sitä aloittaisi.... Ensinäkin koko kevät meni Jaffan kintun parantelussa. Lepoa ja sitten kun saatiin terveen paperit, paljon kunnon kohotusta. Jaffanen tyri kintereensä talvella. Ensin näytti paranevan pikaisesti, mutta se taisi mennä uudestaan keväällä. Lopulta tohtori antoi luvan treenata, joten aloitimme myös Jaffan kanssa ratatreenailun.




Karma puolestaan juoksi ensimmäisen maastokisansa Liedossa 4.5. sijoittuen YK-narttujen kolmanneksi. Seuraavat maastokisat juostiin Hyvinkäällä Luhtisaalistuksessa 25.5. Siellä Karmanen kohtasi hieman epäonnea, sillä juuri ennen ekaa vetoa satoi kuurona vettä ihan kunnolla ja rata oli liukas. Pienen harha-askelluksen seurauksena koira kaatui. Se jatkoi kuitenkin kunnialla loppuun asti ja pääsi finaaliin. Finaalilähdössä juoksukaveri oikaisi niin rankasti, että viehettä oli pakko vetää niin nopeasti, että Karma hukkasi sen. Se sai kuitenkin jatkaa loppuun asti, mutta tietysti pisteet jäivät melko alhaisiksi. Se oli kuitenkin kisan viides. Kaikkiaan alku on ollut lupaava. Intoa riittää ja tyyppi on aina valmiina lähtemään vieheelle. Seuraavat maastokisat Karmuli juoksee Tampereella 13.7.



Jaffa on totaalisesti unohtanut, miksi rataharkoissa pitää mennä koppiin. Hää menis mieluiten suoraan kiinni vieheeseen. Tällä hetkellä treenataan sillä tavalla, että koira on kopissa ja minä sitten puoliksi myös estämässä salukin kääntymistä ympäri. Heti kun etuluukku aukeaa se kyllä tajuaa, mistä on kyse ja ampaisee saaliin perään kaikella energialla. Jaffa uskaltaa jo mennä vähän leikkimäänkin vieheellä sen pysähdyttyä ja olisi kovasti vedon jälkeen ottamassa saalistaan mukaan. Jaffalla ei ole mikään kiire mihinkään. Se nauttii juoksemisesta, ja pääsee aina treeneihin mukaan, mutta niin kauan änkeän sinne koppiin pitelemään sitä kun on tarvis. Hienoa olisi, jos kertaalleen päästäisiin juoksemaan kaverin kanssa tämän kauden aikana, mutta syksy näyttää, olemmeko edenneet tarpeeksi pitkälle sen järjestämiseksi.




Karman kanssa me saatiin eilen juostua viimeinen koejuoksu ja ratakilpakirja-anomus läksi kirjojen kirjoittajalle tänään. Soolo oli Karmalle kuin pala kakkua, mutta ensimmäisessä ryhmässä se kyllä hämmästyi kun lähdössä oli muitakin. Se jäi jälkeen, mutta ohitti tyylillä meidän Nipsun. Mukana ollut Kaapo oli jokusen kymmenyksen nopeampi eikä sen vauhtiin ihan päästy. Eilisissä Kartanon treeneissä ei mitattu aikoja, mutta tuossa toisessa koejuoksussa (350 m) Karmeli oli lähtönsä nopein. Kaverit tuli Turusta asti juoksemaan Helsinkiin vesisateeseen. Mielestäni treenailu on alkanut radallakin hienosti: KV-aikoja kaikki tänä vuonna juostut (mistä siis aika saatu). Kavereiden kanssa koitetaan treenata loppukesä, ettei kanssakilpailijat hämmennä enää siinä vaiheessa kun päästään kisaamaan.


Muita uutisia meillä ei taida oikein olla kerrottavana. Jaffan kanssa me opetellaan remmissä kulkemista ja toisten koirien ohittamista. Karma ei taida tänä kesänä tehdä juoksuja sittenkään vaikka siltä keväällä kovasti vaikutti. Nyt mennään sen suhteen viikko kerrallaan ja katsotaan, miten käy.



sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Metsäilyä viikon takaa

Viikko sitten me nähtiin taas pitkästä aikaa Nukaa ja omistajaa. Mun koirat olivat aika haluttomia riehumaan, mutta Nukalla ja mukana olleilla pojilla meni lujaa. Jaffa pysytteli koko ajan ihan mun jaloissa turvassa vaarallisilta villeiltä whippeteiltä, joten en saanut siitä oikein kuvia kun se oli niin lähellä. Tässä siis whippetintäyteinen valokuvasato reissulta.