Viisi syytä olla hankkimatta koiraa

Tässä muutama asia, joita olen miettinyt, miksi koiran hankkimista kannattaa harkita useaan kertaan. Koira kärsii elämänmuutoksista ja arvostaa rutiineja sekä kiintyy omaan perheeseensä ja laumaan. Siksi koen, että koiraa ei saa hakkia koskaan hetken mielijohteesta ja ne varjopuolet on nostettava pöydälle heti, jottei tuleva koira joudu kiertolaiseksi.

Minulla oli todella pitkään kauhea koirakuume ennen kuin hankin Karmaa, mutta lykkäsin hankintaa kunnes olin varma siitä, että olen saanut matkustella ja hillua öitä tarpeeksi. Onneksi tein niin, sillä koirat olisivat varmasti olleet vain tiellä kun olin nuorempi.


1. Ulkoilu säästä riippumatta / aikaiset herätykset

Midän koirat käyvät ulkona vähintään kolme kertaa päivässä yhteensä noin 1,5-2h. Välillä on tosi rasittavaa pukea itseä ja koiria sadetta varten, varsinkin aamulla, jos tekisi mieli nukkua vähän pidempään. Karma on aamu-uninen, mutta Jaffa on vaativampi. Se haluaa ruokaa ja ulos mielellään ennen kahdeksaa.

Minua ei haittaa kävellä sateessa, pidän siitä enemmän kuin koirani. Olen myös aika aamuvirkku, joten kestän herätykset. Ennen töitä on ihanaa ulkoiluttaa koirat, sillä veri alkaa kiertää paremmin ja aina tietää, millainen sää on.

2. Rahanmeno

Koiran hankintahinta on pikkuraha siihen nähden, mitä koira elämänsä aikana kuluttaa. Meillä koirat syövät noin 50/50 suhteessa raakaa lihaa ja Canagan-nappuloita. Ne maksavat hunajaa. Uskon kuitenkin, että hyvä ruoka pitää koirat elinvoimaisina ja terveinä pidempään.

Eläinlääkärit vasta maksavatkin. Ja valitettavasti tapaturmat ovat vinttikoirilla melko yleisiä. Karman kanssa ei ole juuri tarvinnut lääkärissä käydä, mutta Jaffan senkin edestä. Taidetaan olla jo heittämällä menty yli kahden tonnin (oikeasti varmaan lähempänä 3k jo) ja ikää on vasta 3,5 vuotta. Eläinlääkärin lisäksi fysioterapia 1-3kk välein kustantaa noin 65 euroa laaki. Karma saa fysioterapiahoidon kuitenkin vain 1-2 kertaa vuodessa. Koirat tarvitsevat lisäksi takkeja eri säille. Myös minä tarvitsen vähän paremmat ulkoiluvarusteet, sillä haluan pysyä kuivana ja lämpimänä ilman rakkuloita jaloissa. Lisäksi kaikenlaista muuta ei-niin-välttämätöntä tulee vielä päälle.

Tässä jaffan tämän vuoden eläinlääkärilaskut. Suosittelen hankkimaan vakuutuksen jo pennulle. Jos koiralla on huonoa tuuria (kuten Jaffalla), vakuutus maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

3. Loukkantumiset tai sairastelut

Nämä ovat kalliita ja stressaavia. On ihan kamala fiilis, ku oma koira on kipeänä. Minun koirillani onneksi ei ole ollut pahoja sairauksia, mutta Jaffalla tapaturmia on vähän jatkuvasti. Kuntouttaminen on raskasta, väsyttävää ja aikaa vievää puuhaa, jossa maltti on valttia. Olen aika sellainen kaikkimullehetinyt-tyyppinen ihminen, joten kuntoutus ottaa koville myös siinä mielessä. Epätietoisuus tulevaisuudesta ja kuntoutuksen onnistumisesta aiheuttavat harmaita hiuksia. Tai mitä jos kuitenkin teen jotain väärin?

4. Koirankarvat, hiekka, pöly ja tuhot

Asumme pienessä asunnossa ja tiettyihin aikoihin vuodesta tuntuu, että hiekkaa on kaikkialla. Pölypallerot viilettävät kämpän lattiaa päivä imuroinnin jälkeen. Minä en ole mikään himosiivooja, mutta inhoan likaista kotia. Olen tehnyt henkilökohtaisen kompromissin ja opetellut sietämään jonkin verran pölyä ja karvaa, sillä en jaksa imuroida joka päivä. Rikkaharja on kovalla käytöllä kyllä. Vaikka omat koirani ovat sileäkarvaisia ja niiden ei pitäisi tuoda hiekkaa sisään eikä karvojakaan kai kauheasti lähde verrattuna esimerkiksi kultaiseen noutajaan, on hiekan lisäksi karvojakin silti joka paikassa.

Tuhoista sen verran, että meidän Jaffa on syönyt kaiken, mikä hänen hampaisiinsa on ikinä osunut. Esimerkiksi yhden nojatuolin, sohvan, kaksi runkosänkyä, ruokapöydän kulmat, tapetit, maalit ja sementit seinistä, ikkunalaudan ja kaikenlaista pientä muuta. Onneksi tämä on näin Jaffan ollessa 3,5-vuotias on jo alkanut helpottaa, mutta seinää menee välillä vieläkin. On Karmakin jotain pientä hajottanut pentuna, mutta Jaffalla se jatkui todella pitkään.

5. Aika

Koirien hoitamiseen, ulkoiluttamiseen ja treenaamiseen menee monta tuntia päivässä. Aika on mielestäni se tärkein asia, jonka voit antaa koirallesi. Leikkaan koirieni kynet kerran viikossa, ulkoilutan pari tuntia päivässä, pesen hampaat muutaman kerran viikossa ja ruokin kahdesti päivässä. Näihin menee aikaa. Koiria ei myöskään voi jättää liki vuorokaudeksi kotiin vaikka ne olisivatkin saaneet riittävästi liikuntaa ulkona. Niiden kanssa on oltava myös kotona. Jos yhtään tuntuu, ettei koiralle ole antaa suurta osaa omasta vuorokaudesta niin silloin kannattaa hankinta jättää tekemättä. Työt, matkustelu, muut harrastukset ja kaikki muukin pitää mielestäni sovittaa koirien mukaan.

Kohta kolme erityisesti rassaa meidän arkea. En kuitenkaan kaikista vastoinkäymisistä huolimatta kadu koirien hankkimista enkä voisi kuvitella luopuvani niistä. Joskus hankaluudet ja hirveä kiire (sekä riittämättömyyden tunne) ottavat päähän, mutta toisaalta on tosi rentouttavaa ottaa joka päivä se tunti omaa aikaa ja lähteä lenkille. Se on pakko hoitaa, mutta se tekee niin hyvää minulle.

Toivottavasti joku koiran hankintaa suunnitteleva lukee tämän ja sai mietittävää. Kaikki koirat eivät tietenään ole kuten meidän Jaffa, mutta valitettavasti sitä ei koskaan tiedä millainen täystuhotapaturmakerääjä sieltä tulee :D

Mitä kuuluu Jaffalle ja Karmalle

Ajattelin taas kirjoitella vähän, kun edellisestä kerrasta on niin tolkuttomasti aikaa. En varmaan saa kyllä kirjoitettua aiheista, joista olin ajatellut viime kesänä kirjoittaa... Mutta jotain muuta sitten varmaan.

Jaffa on toipunut aikaisemmasta vammasta tosi hyvin ja on päässyt jo juoksemaan irti. Sterkkasin sen myös nyt keväällä. Olin tekemässä sitä joka tapauksessa, mutta sieltä löytyi alkava kohtutulehdus. Kerrankin tuon koiran kanssa kävi tuuri, nimittäin kohtu saatiin pois ennen valtavia kipuja ja hengenvaarallista tulehdusta. Siitäkin leikkauksesta Jaffa toipui hyvin ja siltä osin kaikki kunnossa

Ei Pikku-Kryynin kanssa kaikki kuitenkaan kunnossa ole. Jaffalla on jokin uusi vaiva takapäässä (selässä), jota nyt tutkitaan ja hoidetaan. Vaikuttaisi olevan lihaksissa kuitenkin.

Karman kanssa me ollaan kisattu kaksi kisaa tänä vuonna. Itseasiassa juurikin tänään meidän piti osallistua Kesälesken iltakisoihin HVK:lla, mutta Karmapa päätti aloittaa eilen juoksunsa. Tietenkin. Koska Karmalta puuttuu vielä (enään) yksi KV-aika, jotta hän valioituisi. Juoksut ovat kyllä sotkeneet jokaikisen kisakauden tähän mennessä. Toivottavasti se toipuu juoksuista hyvin, että päästään vielä syksyllä yrittämään. Ainakin se on nyt ihan hyvässä kunnossa.

Karman treenaaminen on aina ollut aika tuskaista. Se ei nimittäin liiku metriäkään ellei siihen ole joku hyvä syy. Jos itse juoksen tai poljen pyörällä se tulee kivasti mukana, mutta jos yritän pitää sitä metsässä tai puistossa irti, sille pitää jatkuvasti olla heittämässä leluja. Muuten se on kirsu minun pohkeessa kiinni eikä mene turhan kauas.

Liedon maastokisat eivät menneet kummoisesti ja kelikin oli ihan hirveä. Päivä oli kuitenkin kiva. Liedon Parmaharjulla järkätyt kisat ovat kesän suosikkini, koska siellä on huippukiva meininki ja se on aina ollut toimiva. Olen käynyt siellä kolme kertaa. Tampereen ratakisat taas menivät Karmaksi tosi hyvin, plakkarissa kaksi KV-aikaa eli yksi serti sieltä ja 350 m viiden koiran lähdössä paras lähtö ja loppuun asti pidetty ykkössija.

Mulla on taas jotain postausideoita, mutta katsotaan lähteekö tämä yhtään käyntiin. Toivottavasti joku lukee näitä juttuja vielä.